Hammashoitopelko on yleistä – pelkäävät potilaat tulisi tunnistaa ja pelkoa lievittää jo varhaisella iällä

Hammashoitopelon hoitaminen jo lapsuudessa on tehokasta ja ennustaa säännöllisempää osallistumista hammastarkastuksiin myöhemmin elämässä, osoittaa Oulun yliopiston tutkimus.

Noin joka toinen aikuinen kertoo pelkäävänsä hammashoitoa vähintään jonkin verran ja joka kymmenes paljon. Hammashoitoa pelkäävillä eräs pelon ilmenemismuoto on hoidon välttely, mikä voi johtaa huononevan suun terveyden ja särkyhoitojen noidankehään.

Tutkimuksessa seurattiin Oulun kaupungin hammashoidon pelkoyksikössä hoidettuja potilaita. Yksikössä potilaat saavat apua hammashoitopelkoonsa muun hammashoidon ohessa osana kokonaisvaltaista hoitoa. Toimintamalli ei ole kovin yleinen Suomessa, sillä usein pelkoyksiköissä keskitytään ainoastaan pelon hoitoon, kun varsinainen hammashoito tapahtuu muualla.

Tutkimuksessa selvitettiin pelkohoitojakson pitkäaikaisvaikutuksia eli sitä, kävivätkö potilaat hoidon päätyttyä tarkastuskäynneillä omissa hoitoloissaan, jättivätkö he tulematta hammashoitoon tai joutuivatko he käymään särkypäivystyksissä perusterveydenhuollossa. Kymmenen vuotta kestävässä seurannassa oli mukana yhteensä 152 potilasta.

”Perusterveydenhuollossa tapahtuvaa matalan kynnyksen hammashoitopelon hoitoa siten, että samassa yhteydessä tehdään potilaan hammashoito, on tutkittu vasta vähän. Tutkimusta pitkäaikaisvaikutuksista ei myöskään ole aiemmin julkaistu”, päätutkijana toiminut erikoishammaslääkäri Taina Kankaala kertoo.

Hammashoitopelon hoito lapsuudessa on tehokasta

Tutkimuksen mukaan lapsuudessa (2–10-vuotiaana) toteutettu hoitojakso pelonhoitoyksikössä oli yhteydessä suurempaan hammastarkastusten määrään myöhemmin.

”Yllättävää oli, miten hyvin pelonhoitoyksikössä onnistuneesti hoidetut selvisivät jatkossa hammashoidosta perusterveydenhuollossa. Ja toisaalta odotusten mukaista oli, että jos hoito syystä tai toisesta ei onnistunut, hammashoidon säännöllisyys ei toteutunut jatkossakaan”, Kankaala kertoo.

Tutkimusryhmän aiemman tutkimuksen mukaan jopa seitsemällä kymmenestä potilaasta hoito pelonhoitoyksikössä onnistuu, eikä uutta lähetettä pelonhoitoyksikköön tarvita. Lapsilla onnistuminen on yleisempää kuin aikuisilla.

Pelkäävät potilaat tulisi tunnistaa

Kankaalan mukaan hammashoitopelko tulisi ottaa puheeksi erityisesti silloin, jos potilas peruu aikojaan, jättää tulematta tarkastuskäynneille tai hakeutuu toistuvasti särkypäivystykseen.

”Pelkäävät potilaat tulisi tunnistaa ja hammashoitopelkoa lievittää jo varhaisella iällä. Pelkäävät voivat olla haastavia potilaina ja heidän hoitonsa kuormittavaa suun terveydenhuollon työntekijöille. Jos tilanteeseen ei puututa, lapsen vaikea hammashoitopelko ei vastoin yleistä käsitystä myöskään yleensä helpota lapsen kasvaessa. Hyvä hammashoitopelon hoito hyödyttää paitsi potilasta myös hoitohenkilökuntaa, minkä lisäksi se vähentää hoidon kustannuksia pitkällä tähtäimellä”, Kankaala tiivistää.

Tutkimusartikkeli: Kankaala, T., Laine, H., Laitala, ML. et al. 10-year follow-up study on attendance pattern after dental treatment in primary oral health care clinic for fearful patients. BMC Oral Health 21, 522 (2021). Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.1186/s12903-021-01869-6 

Viimeksi päivitetty: 10.1.2022