Sepelvaltimotautiin liittyvän äkkikuoleman syistä paljastui uutta tietoa – akuutin sydäninfarktin sijasta taustalla on useimmiten sydänlihaksen sairaus

Oulun yliopiston tutkimus haastaa vallalla olevan käsityksen sepelvaltimotautiin liittyvien äkkikuolemien syistä. Kardiologian alan merkittävimmässä kansainvälisessä julkaisusarjassa esitetyt tulokset viittaavat vahvasti siihen, että perinteinen sydäninfarkti ei olekaan niin merkittävässä roolissa sepelvaltimotaudin aiheuttamissa äkkikuolemissa kuin aiemmin on ajateltu.

Sepelvaltimotautiin liittyvä sydäninfarkti syntyy useimmiten sepelvaltimon seinämään muodostuneen ahtauman pinnan repeämästä, mikä aiheuttaa verihyytymän muodostumisen ja sepelvaltimon täydellisen tai osittaisen tukkeutumisen. Aiemmin vallinneen käsityksen mukaan tämä prosessi on merkittävä sepelvaltimotautiin liittyvässä äkkikuolemassa, jonka on ajateltu aiheutuvan joko akuutista sydäninfarktista tai aiemman sydäninfarktiarven käynnistämästä rytmihäiriöstä.

Arvostetussa European Heart Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa sepelvaltimon ahtauman pinnan repeämä löydettiin kuitenkin vain joka neljänneltä sepelvaltimotautiin äkillisesti kuolleelta. Sen sijaan lähes kaikilla vainajilla todettiin sepelvaltimotautiin liittyvä sydänlihassairaus, johon kuuluu fibroosia eli sidekudoksen kertymistä paksuuntuvaan sydänlihakseen.

Tutkimus perustuu laajaan Fingesture-aineistoon, joka koostuu oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todetuista sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista Pohjois-Suomessa vuosina 1998–2017. Yhteensä Fingesture-tutkimuksessa on kerätty tietoja lähes kuudesta tuhannesta sydänperäisen äkkikuoleman uhrista. Sepelvaltimoahtaumien histologinen löydös on tutkittu 600 vainajalta, jotka muodostivat nyt julkaistun tutkimuksen aineiston. Kyseessä on kansainvälisesti tiettävästi suurin tutkimusaineisto, jossa vainajien sepelvaltimoahtaumat on käyty läpi histologisesti eli mikroskooppinäyttein.

Sydänperäinen äkkikuolema kattaa noin 10–20 % kaikista kuolemista ja valtaosassa tapauksia syynä on sepelvaltimotauti. Kuolemansyytilastojen ja aiemman tutkimustiedon valossa sepelvaltimotaudin aiheuttamia äkkikuolemia voidaan arvioida ilmaantuvan Suomessa noin 4000–5000 tapausta vuosittain.

”Sydänperäiset äkkikuolemat ovat aina yllättäviä ja aiheuttavat paitsi ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia myös huomattavaa psykososiaalista kuormitusta lähiomaisille. Tutkimuslöydöksen myötä voimme mahdollisesti jatkossa paremmin tunnistaa riskissä olevia sepelvaltimotautipotilaita ja pyrkiä ehkäisemään äkkikuolemia”, kliinisen kardiologian tutkimusryhmän jäsen, väitöskirjatutkija Samuli Juntunen sanoo.

Tutkimusta rahoittivat valtion tutkimusrahoitus (STM), Suomen Akatemia, Sigrid Juséliuksen Säätiö sekä Sydäntutkimussäätiö.  

Tutkimusartikkeli: Lauri Holmström, Samuli Juntunen, Juha Vähätalo, Lasse Pakanen, Kari Kaikkonen, Anette Haukilahti, Tuomas Kenttä, Jani Tikkanen, Ville Viitasalo, Juha Perkiömäki, Heikki Huikuri, Robert J Myerburg, Juhani Junttila. Plaque histology and myocardial disease in sudden coronary death: the Fingesture study, European Heart Journal, 2022;, ehac533, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehac533

Viimeksi päivitetty: 30.9.2022