Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteydet iäkkäiden henkilöiden sokeriaineenvaihduntaan sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja kuoleman riskeihin. Väestöpohjainen Oulu45-kohorttitutkimus

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Wegelius-sali, ODL Hyvinvointikeskus, Albertinkatu 16 Oulu

Väitöksen aihe

Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteydet iäkkäiden henkilöiden sokeriaineenvaihduntaan sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja kuoleman riskeihin. Väestöpohjainen Oulu45-kohorttitutkimus

Väittelijä

TtM Miia Länsitie

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr., Medical Research Center Oulu

Oppiaine

Liikuntalääketiede

Vastaväittäjä

Professori Sarianna Sipilä, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta

Kustos

Professori Raija Korpelainen, Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr., ODL Liikuntaklinikka

Lisää tapahtuma kalenteriin

Vähentämällä paikallaanoloa ja lisäämällä liikkumista voi iäkkäänäkin pienentää tyypin 2 diabeteksen, sydän-ja verisuonitautien sekä kuoleman riskiään

TtM Miia Länsitien tuore väitöstutkimus osoittaa, että runsas fyysinen aktiivisuus ja vähäinen paikallaan vietetty aika tehostavat iäkkäiden sokeriaineenvaihduntaa sekä alentavat sydän- ja verisuonisairauksien sekä kuoleman riskiä. Tutkimuksessa havaittiin, että iäkkäät voivat saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä jo kevyellä liikkumisella, mikä on kannustava uutinen etenkin aiemmin vähän liikkuneille.

Tutkimus on osa Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan toteuttamaa Oulu1945-väestötutkimusta. Tutkimukseen osallistui 714 noin 70 -vuotiasta oululaista vuosina 2013–2015. Tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa seurattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Tutkittavien sokeriaineenvaihdunnan tilaa tutkittiin sokerirasituskokeen avulla ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä arvioitiin Framinghamin riskipisteillä. Framinghamin riskipisteet arvioivat sydänsairauksien riskiä henkilön sukupuolen, iän, kolesteroliarvojen, verenpaineen, diabeteksen, lääkityksen ja tupakointitietojen avulla. Tutkittavien kuolleisuustietoja seurattiin noin kuusi vuotta mittausten jälkeen.

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä liikkujaprofiilia: Aktiiviset, Liikkuvat istujat, Puuhastelijat ja Sohvaperunat. Profiililtaan fyysisesti aktiivisilla oli harvemmin sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Kevyt fyysinen aktiivisuus ja vähäisempi paikallaanoloaika tehostivat etenkin keskivartalolihavien iäkkäiden sokeriaineenvaihduntaa. Runsas liikkuminen vähensi iäkkäiden sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, kun taas pitkä päivittäinen paikallaanoloaika lisäsi riskiä. Arjessa tapahtuva kevyt fyysinen aktiivisuus ja vähäinen paikallaanoloaika pienensivät kuoleman riskiä.

”Monet ikääntyneet, jotka liikkuvat vähän tai joilla on toimintakykyrajoitteita, voivat kokea reippaaseen liikkumiseen pohjautuvat liikkumisen suositukset liian vaativiksi. Tutkimuksemme tulokset ovat erittäin kannustavat heille, sillä näyttää siltä, että etenkin vyötärölihavat iäkkäät hyötyvät jo paikallaanolon vähentämisestä ja kevyen arkiliikkumisen lisäämisestä. Tämä on tärkeä viesti myös terveydenhuollon toimijoille: mikäli liikunnan lisääminen ei ole mahdollista, niin istumisen vähentäminen onnistuu lähes kaikilta ja siitä on helppoa aloittaa.” väittelijä toteaa.
Viimeksi päivitetty: 28.9.2022