Kommunikoinnin, kerronnan sekä lukemisen ja kirjoittamisen taidot alakouluiässä lapsilla, joilla on todettu sikiöaikainen kasvunhidastuma.

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopisto, etäyhteys. Linkki: https://oulu.zoom.us/j/64619104599

Väitöksen aihe

Kommunikoinnin, kerronnan sekä lukemisen ja kirjoittamisen taidot alakouluiässä lapsilla, joilla on todettu sikiöaikainen kasvunhidastuma.

Väittelijä

Filosofian maisteri Lea Partanen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Logopedia

Oppiaine

Logopedia

Vastaväittäjä

Professori Kaisa Launonen, Helsingin yliopisto

Kustos

Dosentti Anneli Yliherva, Tampereen yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Sikiöaikainen kasvu vaikuttaa lapsen oppimiseen vielä kouluiässäkin

Sikiön kasvuvauhdin hidastuminen kohdussa altistaa ongelmille kielellisten taitojen kehityksessä sekä täysiaikaisina että ennenaikaisina syntyneillä lapsilla. Erityisesti keskosuus yhdistettynä kohdunsisäiseen kasvunhidastumaan lisää selvästi riskiä kommunikoinnin, kerronnan ja oppimisen vaikeuksiin alakouluiässä.

Väitöstyössä selvitettiin sikiön kasvunhidastuman vaikutusta alakouluiässä olevien lasten arjen kommunikointitaitoihin, kerrontataitoihin sekä lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin. Vuosina 1998-2001 syntyneiden lasten kasvua seurattiin sikiöaikana 24─40 raskausviikolla tapahtuneisiin synnytyksiin saakka. Puheterapeuttiset tutkimukset tehtiin 8─10 –vuotiaiden lasten ollessa kakkos- ja kolmosluokkalaisia. Verrokeiksi valittiin samoilla raskausviikoilla syntyneet normaalisti kohdussa kasvaneet lapset.

Alakoululaisilla, joiden kasvu sikiöaikana oli hidastanut, todettiin enemmän vaikeuksia kaikissa tutkituissa kieleen perustuvissa taidoissa. Heillä oli arjen tilanteissa enemmän vaikeuksia kommunikoida ja ymmärtää tilannesidonnaista, ympäristöstä saatavaa ei-kielellistä lisätietoa. Heidän kertomansa tarinat olivat lyhyitä ja sisälsivät yksinkertaisia lauseita. Tutkittavilla lapsilla oli myös verrokkeja enemmän vaikeuksia lukea sujuvasti. Luku- ja muutkin kielelliset vaikeudet korostuivat 9-10- vuotiailla kolmasluokkalaisilla, vaikka osa lapsista oli saanut puheterapeuttista tukea.

Kommunikoinnin ja kerronnan taidot ovat tärkeä pohja oppimiselle. Näiden taitojen puutteellinen kehittyminen altistaa oppimisvaikeuksille ja ongelmat voivat korostua oppimisvaatimusten kasvaessa. Jos lapsella on ongelmia ymmärtää ja tuottaa ikätasoista kieltä, sillä voi olla pitkäaikaisia, kielteisiä vaikutuksia myös sosiaalisiin suhteisiin, tunne-elämään ja itsetuntoon. Tämän vuoksi vanhemmille tulisi antaa tietoa varhaisen vuorovaikutuksen ja kielellisten taitojen tukemisesta arjen tilanteissa aivan ensi kontakteista lähtien. Tietoa sikiöaikaisen kasvunhidastuman pitkäaikaisista vaikutuksista ja riskeistä tarvitaan myös lapsen kehitystä seuraavissa neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa, jotta kuntoutustoimet ovat oikea-aikaisia ja riittäviä. Seurantatutkimukset auttavat myös lääkäreitä, jotka pohtivat synnytysajankohdan valintaa ja punnitsevat ennenaikaisuuteen ja toisaalta huonoon kohdunsisäiseen ravinnonsaantiin liittyviä riskejä syntyvälle lapselle.
Viimeksi päivitetty: 30.4.2021