Matalaenergisten lonkkamaljan murtumien monikomponenttinen elementtianalyysi. Lantion murtumamekanismin laskennallinen tutkimus.

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Auditorio K101 (Aapistie 7A)

Väitöksen aihe

Matalaenergisten lonkkamaljan murtumien monikomponenttinen elementtianalyysi. Lantion murtumamekanismin laskennallinen tutkimus.

Väittelijä

M.Sc. Shahab Khakpour

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Asetabulaarisen murtuman biomekaniikka

Vastaväittäjä

Professori Philippe Zysset, Bernin yliopisto

Kustos

Professori Timo Jämsä, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Luun laatu ja kaatumistapahtuman kinematiikka vaikuttavat merkittävästi riskiin saada lonkkamaljan murtuma

Oulun yliopistossa tehty väitöstutkimus osoitti, että tietokonetomografiaan perustuvalla tarkalla elementtimallilla voidaan arvioida matalaenergisen lonkkamaljan murtuman biomekaanisia riskitekijöitä. Työssä kehitettyjen elementtimallien avulla voidaan paremmin ymmärtää kliinisiä havaintoja ja niillä voidaan ennustaa lonkkamaljan murtumaa ikääntyvillä. Tutkimus osoitti, että kaatumisolosuhteet, törmäysnopeus ja luun laatu ovat tärkeimmät selittävät tekijät lonkkamaljan murtuman esiintymiselle, vakavuudelle ja murtumatyypille
M.Sc. Shahab Khakpourin väitöstutkimus suoritettiin Oulun yliopistossa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kattavat elementtimallit perustuivat Oulun yliopistollisessa sairaalassa kerättyyn kliiniseen tietokonetomografiakuva-aineistoon. Työssä tutkittiin kehon asennon, törmäysnopeuden, lattiamateriaalin, pehmytkudoksen jäykkyyden ja luukadon aiheuttamien mekaanisten muutosten vaikutusta lonkkamaljan murtuman riskiin ja murtumatyyppiin, varioimalla vastaavia suureita elementtimallissa. Tutkimusta tuki taloudellisesti EU H2020 MCSA COFUND -rahoitus.
“Lonkkamurtuman riski on suurimmillaan takaviistoon tapahtuvan kaatumisen yhteydessä, kun taas lonkkamaljan murtumariski on suuri sivuttaisessa kaatumisessa. Törmäysnopeus vaikuttaa myös merkittävästi lonkkamaljan murtuman syntymiseen. Sen sijaan lattiamateriaalin ja lonkan pehmytkudoksen ominaisuuksien vaikutus näyttäisi olevan vain vähäinen. Pitkälle edenneen osteoporoosin eli luukadon aiheuttamat muutokset luun ominaisuuksissa lisäävät riskiä saada vakava lonkkamaljan murtuma” toteaa Khakpour.
Osteoporoosi lisää merkittävästi luunmurtuman riskiä. Osteoporoottiset murtumat tyypillisesti syntyvät ikäihmisillä kaatumisten yhteydessä. Viime vuosikymmeninä lonkkamurtumien suhteellinen esiintyvyys on laskenut kehittyneissä maissa, mutta samanaikaisesti lonkkamaljan murtumat ovat ikääntyneillä lisääntyneet. Tämä muutos murtumatrendeissä on lisännyt kiinnostusta matalaenergisten lonkkamaljan murtumien tutkimiseen. Tämän väitöstutkimuksen perusteella vartalon ja reiden vaakasuora asento törmäyshetkellä, törmäysnopeus yli 3,17 m/s sekä vakava luukato lisäävät merkittävästi riskiä saada lonkkamaljan murtuma.
Tutkimuksen tulosten avulla voidaan suunnitella murtumien ehkäisykeinoja, esim. turvallisen kaatumistekniikan harjoittelua. Tutkimuksen havaintoja voivat ammattilaiset hyödyntää lonkkamaljan murtumien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.
Viimeksi päivitetty: 14.1.2022