Tulevat kieltenopettajat suunnittelemassa kielenoppimista hybrideissä ympäristöissä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, luentosali L10

Väitöksen aihe

Tulevat kieltenopettajat suunnittelemassa kielenoppimista hybrideissä ympäristöissä

Väittelijä

Filosofian maisteri Riikka Tumelius

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Kielten ja kirjallisuuden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Englanti

Vastaväittäjä

Dosentti Peppi Taalas, Jyväskylän yliopisto

Kustos

Dosentti Leena Kuure, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Designvetoinen toiminta soveltuu hyvin digitaalisten teknologioiden pedagogisen käytön opetteluun

Digitaaliset teknologiat laajentavat kielenoppimisen mahdollisuuksia, minkä vuoksi täytyy kehittää myös kieltenopettajien koulutuksen käytänteitä. Väitöskirja tutki yliopistokurssia, jolla kieltenopettajaopiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat verkkovälitteisen kielenoppimisprojektin koululaisille. Tutkimus osoitti, että kurssin designvetoinen, teoriaa ja käytäntöä yhdistävä toimintamalli antoi opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella yhteistoiminnallista kieltenopetusta ja suunnitella kielenoppimista heille uudenlaisesta lähtökohdasta. Tutkimusotteena käytettyä neksusanalyysia voi soveltaa tulevien opettajien ammatillisen näkemyksen ja toimijuuden tukemiseen ja tutkimukseen.

Tutkimus selvitti, miten tulevat kieltenopettajat harjoittelevat organisoimaan monimutkaisia pedagogisia tilanteita sekä miten heidän ammatillinen näkemyksensä ja toimijuutensa kehittyvät yhteistoiminnassa ja merkitysneuvotteluissa. Tutkimusotteena käytetyn neksusanalyysin soveltuvuus pedagogisen muutoksen tutkimiseen oli myös tarkastelun kohteena.

Tutkimus käytti monimuotoista aineistoa: videoita opiskelijoiden toiminnasta, verkkokeskusteluja, chat-lokeja, tiedostoja oppimisprojektin suunnittelusta, toteutettujen oppimisprojektien materiaaleja, opiskelijoiden reflektoivia kirjoitelmia ja tutkijoiden havaintoja. Aineisto on kerätty kahdelta eri kurssitoteutukselta.

Tulokset osoittavat, että digitaalisten välineiden opetuskäyttö synnytti hybridin tilan, joka vaati kieltenopettajaopiskelijoilta nopeaa havainnointia, multimodaalista toimintaa ja moninaisia merkitysneuvotteluja. Opiskelijat hallitsivat taitavasti monimutkaisia pedagogisia tapahtumia ja hyödynsivät siinä toistensa ja opettajien tukea. Toimintaa tuki opiskelijoiden ja kurssin opettajan välille muodostunut tasapainoinen vuorovaikutussuhde.

Opiskelijoiden toiminnassa nousi esiin keskenään kilpailevia näkemyksiä kielenoppimisesta ja opettamisesta, mikä osoittaa pedagogisen muutoksen haasteellisuuden. Käytetty tutkimusote, neksusanalyysi, antaa mahdollisuuden tarkastella muutosta tilanteisena toimintana, jolla on kytkentänsä laajempiin yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin. Yhtäältä huomio kohdistetaan opetuksen käytänteitä rakentavaan hetkelliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen. Toisaalta taas tarkastellaan niitä ohjaavia laajempia diskursseja, jotka liittyvät mm. opetussuunnitelmiin sekä opettajankoulutukseen ja kieltenopetukseen liittyvään julkiseen keskusteluun. Neksusanalyysin avulla voidaan huomioida molemmat ulottuvuudet ja siten valottaa näitä monimutkaisia suhteita.

Jatkotutkimus voisi kohdistua design-vetoisen lähestymistavan kehittämiseen opettajankouluttajien työkaluksi ja neksusanalyysin osallistavan tutkimusotteen hyödyntämiseen siten, että opettajat toimisivat kanssatutkijoina digitaaliajan kielipedagogian tarkastelussa.
Viimeksi päivitetty: 24.5.2022